Astma ja sisäilma

Länsimainen ihminen saattaa viettää jopa 90 % ajastaan sisätiloissa. Useimmat meistä tekevät sisätyötä ja varsinkin talvella vapaa-aikakin tulee viettyä sisällä olipa sitten kyse tv:n katselusta kotona tai liikuntatuokiosta palloiluhallissa. Lapset ovat päivät koulussa tai päiväkodissa ja ulkona vietetty vapaa-aika on heilläkin vähenemään päin.

Huono sisäilma alentaa työtehoa ja viihtyvyyttä. Se voi aiheuttaa myös erilaisia fyysisiä oireita kuten silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytystä, nuhaa, yskää, päänsärkyä, väsymystä, jopa kuumeilua, hengitystieinfektioita, astmaa ja allergiaa.

Jos oireet esiintyvät tai voimistuvat rakennuksessa tai huoneessa oltaessa ja vähenevät tai häviävät siitä poistuttaessa, voidaan epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi.

Minkälaista on hyvä sisäilma?
Hyvä sisäilma on hajutonta.
Asuinuoneiden optimaalinen kosteusprosentti on noin 45 %.
Huoneilaman ei tulisi olla liian lämmintä. Liian lämmin huone tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta, hengittäminen voi olla vaikeaa. Liian alhainen lattialämpö taas altistaa vedon tunteelle ja edistää rakenteiden kosteusvaurioiden syntymistä.

Sisäilman laatuun vaikuttavat yllättävän monet tekijät. Joskus niihin voi vaikuttaa, joskus ei.

Rakennus-ja sisustusmateriaalit
Rakennus-ja sisustusmateriaalit voivat pilata huoneilmaa. Ne saattavat sisältää terveydelle haitallisia haihtuvia yhdisteitä kuten esim. mm. formaldehydi ja muovin pehmentämiseen käytettävä dietyyliheksyyliftalaatti. Muovimatot ja linoleum saattavat aiheuttaa epämiellyttävää hajua ja mikäli ne rikkoutuvat tai alkavat hajota esim. kosteuden takia, ilmaan saattaa joutua uudenlaisia hajoamistuotteita. Muovista vapautuu myös ns. VOC-yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa tai ainakin pahentaa astmaa. Kaasumaiset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ärsytysoireita silmissä, limakalvoilla ja hengitysteissä.

Formaldehydin kanssa on syytä olla tarkkana. Se voi aiheuttaa ärsytysoireita jo hyvin pieninäkin pitoisuuksina. Formaldehydiä on usein puutuotteiden, lastulevyjen tai kalusteiden liimoissa, joissakin tekstiileissä, tapeteissa, lakoissa ja maaleissa. Myös tupakointi kasvattaa huonetilojen formaldehydipitoisuutta.

Kun rakentaa tai remontoi, kotiin kannattaa valita myrkyttömät, vesiliukoiset maalit, mahdollisimman luonnonmukaiset ja hengittävät seinä- ja lattiamateriaalit. Markkinoilla on runsaasti vähäpäästöisiä materiaaleja uudisrakentamiseen ja remontointiin. Rakennustietosäätiö myöntää M1-merkin rakennusmateriaaleille ja ilmanvaihtotuotteille jotka ovat vähäpäästöisiä ja puhtaita. Lisätietoa: m1.rts.fi

Sisäilmassa saattaa olla myös radonia ja varsinkin vanhemmissa rakennuksissa on syytä kartoittaa mahdolliset PAH-yhdisteet huoneilmasta. Mm. kivihiilipiki, jota on käytetty kosteuden- ja vedeneristeenä vanhoissa rakennuksissa, sisältää näitä.

Kosteusvaurioista aiheutuneet homeongelmat ovat myös lähes jokapäiväinen puheenaihe. Tämän tyyppiset viat olisi syytä korjata pikimmiten. Homealtistus on vakava sairaus ja homesairauksia on paljon erilaisia. Homeet voivat aiheuttaa mm. astmaa, toistuvia keuhkokuumeita, jopa neurologisia ja reumaattisia sairauksia.

Tekstiilit ja huonekalut
Myös tekstiilien ja huonekalujen materiaaleihin ja pintakäsittelyihin kannattaa kiinnittää huomiota. Uudessa huonekalussa saattaa olla jäämiä valmistusprosessista, liimoista, maaleista, ja erilaisista pintakäsittelyaineista. Yleensä nämä hajut haihtuvat ajan mittaan. Tekstiilit, kuten uudet pussilakanat, tuoksuvat usein "tehtaalle" pakkauksesta otettaessa. Niissä voi olla myös melko vahva tärkki ja uudet kodintekstiilit, myös vaatteet, varsinkin ihoa suoraan koskettavat, kannattaakin pestä aina ennen käyttöönottoa.

Astma- ja allergiakodissa kannattaa suosia mahdollisimman sileä- ja tiivispintaisia tekstiileitä jotka on helppo puhdistaa kotona pyyhkimällä, imuroimalla tai pesemällä pesukoneessa.

Huonepöly ja siivoaminen
Vaikka perheessä on astmaa tai allergiaa, siivoushysteriaan ei ole syytä: normaali viikkosiivous riittää.

Imurointi
- Imuroi huolellisesti kerran viikossa. Useammin tapahtuvasta imuroinnista ei ole merkittävää hyötyä paitsi jos perhe on suuri tai kotona on lemmikkejä.
- Vaihda pölypussi ja suodattimet riittävän usein. Keskuspölynimuri on käytännöllisin ja paras vaihtoehto, mutta tehokas poistoilmasuodatinkin (ns. HEPA-suodatin) riittää.
- Pyyhi pölyt vasta imuroinnin jälkeen.

Tiesitkö että jokaisessa suomalaiskodissa on kissa-allergeenia? Kissan allergiaa aiheuttava allergeeniproteiini on niin pieni, että se kulkeutuu sisälle satunnaistenkin vierailijoiden mukana. Koira-allergeeni on suurempi, eikä leviä kovin kauaksi tiloista, joissa koiria on ollut. Koira-allergeenia löytyy kuitenkin noin 85 % kodeista.

Wc, kylpyhuone ja keittiö
- Älä käytä voimakkaita tai voimakkaasti hajustettuja tai värjättyjä tuotteita. Mm. kotimainen Kiilto valmistaa hajusteettomia puhdistusaineita ja on saanut niille allergiatunnuksen, myös LV-, MiniRisk- Neutral-tuotesarjoista löytyy hajusteettomia vaihtoehtoja.
- Käytä suojakäsineitä siivotessasi.

Lattiat, pölyjen pyyhintä
- Käytä vedellä nihkeäksi kostutettu mikrokuituliina tai -lattianpesintä, se toimii useimmissa paikoissa.

Vuodevaatteet ja tekstiilit
- Suosi vuodevaatteissa lakanoita ja peitteitä jotka voi pestä 60°C:ssä.
- Vaikka pölypunkkeja ei enää juurikaan Suomessa tavata, vuodevaatteiden ja tekstiilien tuuletus ulkona tekee niille hyvää. Älä vie tekstiilejä ulos tai kuivata pyykkejä ulkona kuitenkaan siitepölyaikaan.
- Silittäminen tai mankelointi vähentää tekstiilien pölyämistä ja pölyn tarttumista niiden pintaan.
- Imuroi patjat ja patjojen välit säännöllisesti, esim. joka toinen viikko.

Muista ilmanpoistoventtiilien ja liesituulettimen säännöllinen puhdistus.

Ilmanpuhdistin auttaa pienhiukkasten poistamisessa.

Ilmankostutin pitää huoneilman kosteuden sopivana mikäli huoneilma on liian kuivaa (suhteellinen kosteus alle 40 %) tai koet sen liian kuivaksi.

Rosalina -suolasumutin puhaltaa kuivaa, suolaista ilmaa. Suolamolekyylit parantavat sisäilman laatua esim. makuuhuoneessa. Laite on hiljainen ja helppokäyttöinen ja se sopii myös lastenhuoneeseen.