logo Palaa etusivulle

.: Kaikki aihealueet

Päänsärky

.: Muut artikkelit aiheesta Kipu ja särky

Artikkelikuva

Ei liene ihmistä, jonka päätä ei olisi joskus särkenyt. Jostain syystä naiset kärsivät päänsärystä useammin kuin miehet. Pään alueen säryt voivat olla peräisin monestakin lähteestä, mm. lihaksista, silmistä, hampaistosta, aivokalvoista tai verisuonista. Aivot eivät aisti kipua.

Pääsnsärkyjä on erilaisia ja eri syistä johtuvia. Erilaisten päänsärkyjen tunnistaminen auttaa niiden hoidossa ja ennltaehkäisyssä. Joihinkin päänsärkyoireisiin ei koskaan löydetä mitään varsinaista syytä.

Satunnainen päänsärky

Päänsärkyä aiheuttavat kudosten kipuhermopäätteitä ärsyttävät tekijät kuten unen puute, liika rasittuminen tai ponnistelu ja jännittäminen. Tämän tyyppiset päänsäryt menevät ohi itsestään ja melko nopeasti. Satunnaisten päänsärkyjen aiheuttajia ovat myös nestehukka, alhainen verensokeri, alkoholi, kofeiini, hormonimuutokset, tupakointi ja purennan tai näön virheet. Päätä voi särkeä ihan tavallisen tulehdussairauden (esim. flunssa), aineenvaihduntasairauden (oksennustauti tai ripuli) tai lievän myrkytystilan (esim. krapula) yhteydessä. Myös jatkuva, päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä. Muita päänsärkyä aiheuttavia sairauksia ovat mm. anemia, korkea verenpaine, munuaisten vajaatoiminta, hormonaaliset sairaudet ja aineenvaihdunnan häiriöt.

Toistuva päänsärky

On olemassa päänsärkyjä, jotka ovat toistuvia ja ilmenevät aina saman tyyppisinä oireina. Tällaisia ovat mm. migreeni ja lihasperäiset päänsäryt. Poskiontelotulehdus, korva- tai suun alueen tulehdukset voivat aiheuttaa toistuvia päänsärkyjä. Myös stressi, levottomuus, väsymys, univaje, lihasjännitys, leukojen yhteen puristaminen, hampaiden narskuttelu tai masennus voivat niitä aiheuttaa.

Usein toistuvien päänsärkyjen syy kannattaa selvittää, jotta särkyä voidaan hoitaa oikein ja tehokkaasti ja jotta vakavammat sairaudet voidaan sulkea pois. Usein päänsäryn syyn voi selvittää itse ja hoitaakin, mutta usein on syytä turvautua myös lääkärin apuun.

Purenta

Purennasta johtuva päänsärky on tyypiltään jomottavaa ja esiintyy usein otsan tai ohimon seudulla. Purentaa voidaan hoitaa nykyään myös aikuisella iällä. Mikäli epäilet päänsäryn johtuvan purennasta, käy oikomishoitoihin erikoistuneella hammaslääkärillä. Suuta ja puremalihaksia voidaan hoitaa myös hierojalla.

Väsymys, unettomuus

Väsymyksestä ja/tai unettomuudesta johtuvaa päänsärkyä hoidetaan tietysti levolla ja unella. Joskus unen saanti on vaikeaa syystä tai toisesta. Mikäli ajatus unilääkkeistä tai nukahtamislääkkeistä ei tunnu hyvältä, kannattaa kokeilla luonnon omia keinoja. Luontaistuotelääkkeet tehoavat yleensä parhaiten muutamien päivien säännöllisen käytön jälkeen, eli toivoa ei kannata menettää, vaikka niistä ei apua olisikaan heti ensimmäisten käyttökertojen jälkeen. Luontaistuotteiden etu on myös se, että sivuvaikutuksia, esim. tokkurainen olo seuraavana aamuna, ei ole. Joskus unensaantia vaikeuttaa niinkin yksinkertainen asia kuin liika valoisuus.

Mikäli kyse ei ole vakavista uniongelmista, myös mieto laventelintuoksu makuuhuoneessa voi auttaa. Laventeli mm. rauhoittaa, laukaisee lihasjännityksiä ja alentaa verenpainetta. Laita laventeliöljyä haihduttimeen, aromaterapialyhtyyn, vuodevaatteiden huuhteluveteen tai tuoksupusseina tai potpurina makuuhuoneeseen.

Eteeriset öljyt ja haihduttimet.

Jännitys ja stressi

Lihasjännitys aiheuttaa usein myös päänsärkyä. Venyttely, liikunta ja hieronta auttavat lihasjännityksen laukaisemiseen, mutta usein lihasjumi uusii esim. työasennon takia. Onneksi kotonakin voi nauttia rentouttavasta hieronnasta vaikka televisiota katsellessa. Valikoimastamme löydät erilaisia elektronisia hierontalaitteita, joita voit käyttää vaikka päivittäin.

Elektroniset hierontalaitteet.

Pään ja kasvojen alueen lihakset jäävät usein vähälle huomiolle hierottaessa. Puremalihasten, silmän ja päälaen alueen lihasten hieronta helpottaa usein migreeniä, päänsärkyä, silmien rasitusta, hampaiden narskuttelua ja leuka- tai korvasärkyä.

Puremalihaksia voi "hieroa" ja rentotuttaa itsekin esim. venyttelemällä leukaa liikuttamalla sitä ylös, alas ja sivuille, avaamalla leukaa mahdollisimman paljon ja pitämällä sitä ääriasennoissa muutama sekunti ja työntämällä leukaa mahdollisimman pitkälle eteen ja molemmille sivuille niskaa liikuttamatta. Hyvää leukajumppaa on myös pureskelu. Otsan ja silmänseudun hieronta on tehokkainta jos sen tekee joku muu. Avuksi voi ottaa myös hierontalaitteen.

Verenkiertoperäinen päänsärky

Tämän tyypi päänsärky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta tai mikäli se on äkillinen ja voimakas, kyseessä voi olla jopa aivoverenvuoto. Myös migreeni on verenkiertoperäinen päänsärky. Päänsärkyä aiheuttaa pään valtimoiden supistuminen ja laajeneminen. Päänsärkykohtauksen voi laukaista liian äkillinen tai kova ponnistelu, valoärsyke, psyykkiset tekijät ja jotkut ravintoaineet, kuten juustot, suklaa tai punaviini.

Verenkiertoperäisiä päänsärkyjä voi ennaltaehkäistä pitämällä huolta erityisesti hartioiden ja pään alueen lihasten säännöllisestä rentouttamisesta ja liikkumalla ja ulkoilemalla säännöllisesti.

Hermorataperäinen päänsärky

Näistä tavallisin on ns. kolmoishermosärky ja kipu tuntuu lähinnä kasvojen alueella. Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueella oleva kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, yksi kasvojen kummallakin puolella. Useimmiten kolmoishermosärkyä on vain toisella puolella kasvoja, joskus myös molemmin puolin. Kolmoishermosärky ei johdu esim. vaurioituneista kudoksista vaan kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta. Kolmoishermosärky alkaa useimmiten keski-iässä ja naisten riski sairastua on miehiä suurempi.

Kolmoishermosäryn kipukohtaukset alkavat äkillisesti. Kohtauksen voi aiheuttaa esim. kasvojen kosketus, parranajo, hampaiden pesu tai tuulenvire kasvoilla. Kipu on erittäin voimakasta, sähköiskumaista. Kolmoishermosärkydiagnoosin tekee aina lääkäri ja sitä voidaan hoitaa lääkkeillä tai kirurgisesti.

Jos päänsärylle ei löydy mitään selkeää fyysistä syytä, esim. sairaus tai tai vamman aiheuttama kipu, kannattaa miettiä omia elintapojaan ja henkistä tilaansa. Säännöllinen, terveellinen ruokailu, riittävä veden juonti, liikunta (varsinkin raikkaassa ulkoilmassa) ja riittävä, hyvä uni ovat tärkeitä. Nämä auttavat myös stressinhallinnassa ja tunne-elämän tasapainottamisessa. Syö kasviksia, juo riittävästi vettä, ulkoile, ota hierontoja tai akupunktiohoitoja ja rauhoitu, rentoudu, lepää ja nuku riittävästi.