Palaa etusivulle

.: Kaikki teemat

Unien näkeminen

Uni on nukkumisen aikana koettava elämys. Siinä voi esiintyä ajatuksia, mielikuvia, tunteita, mielikuvia, jopa ääniä ja hyvin todellisen tuntuisia aistimuksia. Unet ovat usein absurdeja, epäloogisia ja surrealistisia - mielikuvitus on valloillaan ilman todellisen elämän realiteetteja ja rajoituksia. Joskus unet ovat ahdistavia tai pelottavia, painajaisia, joskus taas unennäkijä näkee ns. selkounen, jonka tiedostaa hyvin selkeästi olevan unta ja katselee sitä kuin elokuvaa tai teatteriesitystä.

John Anster Fitzgerald (1823–1906), "The Stuff That Dreams Are Made Of"

Unien näkemisen tarkoituksesta ei ole vieläkään yksimielisyyttä, mutta ihmisen mieltä aihe on askarruttanut aina. Ennen psykologian ja tieteen kehittymistä unia on pidetty usein enteinä tai viesteinä jumalilta. Esim. antiikin Kreikan muinaisajan myyttinen runoilija, Homeros, piti unia oraakkeleina, jumalallisina viestintuojina. Nykyäänkin tämän tyyppiset, hieman mystiset tulkinnat ovat hyvin suosittuja ja unikirjat tekevät kauppansa. Arvellaan, että maailman ensimmäisen tunnetun unikirjan laati 300-400 –luvulla elänyt Artemidoros.
Saksalaista Sigmund Freudia puolestaan pidetään modernin psykologisen unien tulkinnan pioneerina. Hän julkaisi klassikkoteoksen "Unien selitys" vuonna 1900. Freud uskoi että alitajunta ja tiedostamaton unimaailma ovat kuin vinttikomero, johon kelpaamaton aines on siivottu piiloon. Unessa ihminen käsittelee näitä asioita, jotka ovat valvetajunnalle liian häpeällisiä, raskaita tai sopimattomia käsitellä. Carl Jungin, Freudin sveitsiläinen kollega ja aikalainen, mukaan taas "tiedostamaton" on paljon laajempi käsite. Hän uskoi ”kollektiiviseen tiedostamattomuuteen”, joka olisi ihmiskunnalle yhteinen ja alkuperäinen tila ja josta tietoisuus on sittemmin kehittynyt. Tästä kollektiivisesta tiedostamattomasta, alitajunnasta, kumpuavat unien ikivanhat ainekset nykyihmistenkin uniin ja alitajuntaan.

Moderneimman tulkinnan mukaan unet ovat simulaatioita todellisesta maailmasta. Psykologi Antti Revonsuon mukaan unennäkö on olemassa, koska se on valikoitunut edistämään lajin selviytymistä. Tähän samaan perustuu psykiatri-psykoanalyytikko Fred M. Levinin neuropsykoanalyyttinen unimalli, jossa unen keskeinen funktio on oppiminen: unet helpottavat oppimista luomalla erityisiä emootioperustaisia toimintasuunnitelmia, harjoituttavat aivojen emotionaalisia ja vaistomaisia potentiaaleja ja voivat simuloida uhkaavia tapahtumia ja kehittää siten henkilön selviytymiskeinoja. Malesian ja Filippiinien viidakoissa asuu senoi-kansa, joille unien pohtiminen koko kyläyhteisössä on olennainen osa kulttuuria ja niiden ohjaaminen on opittavissa oleva kansalaistaito. Unia käytetään yhteisön päätöksenteon perustana. Senoi-heimo haluavaa hyödyntää unissa piilevän mahdollisuuden hallita uhkaavia kokemuksia ja selviytyä haavoittavista asioista. Unet heijastavat ihmisen omia toiveita, haaveita tai pelkoja ja kun oma alitajunta tulee tutuksi se antaa paljon voimavaroja, myös luovia hyötykäyttöön.


Teemaan liittyvät tuotteet:


Frantsilan Unilintu yrttiuute 50 ml

12.05 €

Neuro Relax-kapselit 30 kpl

7.50 €

Unimaski

5.90 €